top of page
Etsi
  • Valmennus- ja Terapiapalvelu Suora

Pakkaset paukkui mutta työt jatkuivat

Pakkasta ja lunta aina joka talvi odotellaan tänne Suomeenkin. Loskakelit ja räntäsade ei napostele, eikä ilman lunta tunnu talvelta. Noh, nyt männä viikolla saimme lunta, saimme pakkasta, ja saimme jostain syystä jälleen lisää aihetta valittaa ja marista. Liikaa lunta ja pakkasta! Auto lumessa ja jäässä, joutuu lämmittää ja skrapaamaan ikkunat. Ovet ei aukene, sähköikkunat ei toimit, kulutus on tapissa... Löytyyhän näit. Itse ajattelen asiaa niin, että koska luonnonvoimille en henkilökohtaisesti mitään mahda, pyrin ottamaan ihan jokaisen sään ja lämpötilan vastaan samalla positiivisella, tilanteen vaatimalla tavalla. Mökillä Pohjois-Karjalassa pakkasta oli parhaimmillaan -33 astetta, ja täällä kotona Pohjois-Savossa mittari laski lukemaaan -27. Autolla ei ilman pitkää lämmitystä ajettu, ja vain pakolliset työ sekä harrastus-ajot kovien pakkasten aikaan. Pakko myöntää että sydäntä kylmäsi yhtenä päivänä kun vaimo oli käynnistellyt perheen diesel - maasturin -25 asteessa kylmiltään. Ei ollut osannut laittaa työpaikan tolppaa lämmittämään oikeaan aikaan paria tuntia ennen lähtöä. Ei onneksi näkynyt vielä mitään rikki tai vuotoja moottorissa..


Kävin tässä pikaisesti töiden sekä valmennusten palaverin takia myös pääkaupunkiseudulla Stadissa. Helsinki on minulle henkilökohtaisesti kuin toinen koti. Vietän siellä paljon aikaa vuosittain, nyt tietysti viimeisen vuoden aikana todella liian vähän. Helsingin meno oli varsin rauhallista, seesteistä, ihmiset liikkuivat (ei niin tavan omaisesti) rauhallisesti, ilman suurempaa kiirettä ja häsläämistä. Ravintolassa syödessä oli helppo säilyttää turvavälit, samoin jopa metrossa sekä Stockmannilla. Maski pysyi naamalla minulla ja suurimmalla osalla kansalaisia. Illalla lenkillä kävelin keskustasta iltakahville Clarion hotellin Sky baariin. Todella hyvät maisemat ja kahvikin maistui. Ihmisiä oli sopivasti. Yleisesti ottaen suosin Radisson ketjun hotelleja, varsinkin Radisson Blue Seaside on minun ja poikieni suosiossa. Eikä syyttä. Pääkaupunkiseudun paras palvelu, siistit huoneet, ruhtinaallisen mannermainen aamiainen sekä sijainti merinäköalalla, kuitenkin hyvin lähellä keskustan vilinää. Eipä sitä enempää voi hotellilta juuri toivoa.


Sain todella hyvät asiakaskontaktit ja palaverit pidettyä. Etäyhteydellä mentiin vielä pikaisesti paluu matkan aikana, jolloin stoppi Lahden kohdilla. Tykkään ajaa autolla, mutta ajellessa tuli mieleen parikin kertaa että junalla saatan ensi kerralla tulla, jotta pystyn hyödyntämään koko matkan työskentelyyn. Omalla autolla ajaessa puhelimessa palaverin pitäminen onnistuu, mutta muuten on hieman nihkeää työskentelyn kannalta.


Tällä viikolla jatkuu Ratkaisukeskeisen lyhytterapian opinnot kahdella etäpäivällä. Harmitta vietävästi että edelleen turvaudutaan etäopetukseen lähipäivien sijaan. Itse en ainakaan saa näistä lähellekään samaa vastetta irti vaikka miten yrittää opiskella ja olla kuulolla. Kyllä se livenä tapahtuva ajatusten sekä kokemusten vaihto ja kommunikointi on suuressa roolissa tässäkin koulutuksessa hyvän lopputuloksen saavuttamisen kannalta. Mutta näillä mennään mitä on annettu. Täysillä ja posin kautta!


PS. Jääkiekkoa edelleen pelataan ja saamme harjoitella täällä Pohjois-Savon alueella. Tästä pitää olla todella kiitollinen, sillä monessa kunnassa on kaikki sisäliikuntapaikat kiinni ja joukkueharjoittelu käytännössä mahdotonta. KalPa U19 on minun jengi. 25- vuotta olen nyt valmentanut joista 16- vuotta KalPassa ja loput muualla. Toivotaan että vielä on sama mokoma edessä.








15 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page